Teatteri Höpinää
Viimeaikoina ollaan kovasti väytelty aiheesta, että missä menee linja teatterin ja teatterisoinnin välillä. Jotkut ovat jopa sitä mieltä että moderni teatteri on irtaantunut taiteellisista aatteista ja yhtynyt niin sanottuihin imitaatio piireihin.
On totta että täysin omalaatuisia esityksiä tuskin enää olekkaan teatterimaailmassa ja esitykset fuusioituvat erilaisten historiallisten seikkojen kanssa. Jos kuitenkin keskitytään vain siihen että mikä on mistäkin kopioitua, voidaan menettää se osuus että mitä näytös yrittää viestittää.
Hyvin tyypillinen kritiikan kohde on Kiina, jossa väitetään monien esityksien olevan täysin länsimaista kopioituja näytelmiä. Muutta kuten yksi kuuluisa Kiinalainen teatterimanageri sanoi,
”The one who has the ability to enjoy theatre without predujice, is the one who can truly enjoy the art. Likewise those Chinese theatre companies who embrace the idea are the most loved.”
Eli vain ne osaavat nauttia teatterista joilla ei oe ennakkoasenteita sen suhteen. Voin vain yhtyä tähän ja sanoa että olen täysin samaa mieltä!
